maanantai 21. huhtikuuta 2014

Se parhaiten nauraa jolla vahvin lääkitys

Kalja kaljan perään.
Juon pahaan olooni.
Olo katoaa. Olo helpottuu.
Mutta sitten se tulee.
Kun juon yksin.
Otan terän esiin.
Juon ja otan lääkkeitä.

Itkettää, mutta ei ole enää kyyneleitä.
Itken yhden säälittävän kyyneleen. Tunnen itseni ihan kuivaksi ja turtaksi.

Elämä on paskaa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti