Maybe life isn't for everyone

Joo, elossa ollaan. Oli vaan pieni tauko koska en vaan jaksanu. Mul on työt ja kaikki. En jaksa vaan enää ees raahautua tietokoneelle.

Mä en tiiä mitä mun nytkään pitäs kirjottaa.

Aivot lagaa.

Mul alotettii uus iltalääke, se toimii iha ok, nukun ehkä vähän paremmin, mut ei se vaikuta mitenkään kyl mun vointiin päivällä, väsyttää silti ihan vitusti ja ahdistus seuraa mukana joka paikkaan.

Mä saatan joutuu osastolle taas. Mun hoitaja sano et sitä huolettaa se, etten pysty hallitsemaan itteeni enää.

Mut en usko et joudun ku ihan tyyliin viikoks. Siis toivottavasti ainakin.. 

En jaksa enää elää. Kaikki on niin turhaa. Mä oon turha. Mä en vittu ymmärrä miks mä vieläkin joka aamu herään. Miks mussa elää vielä silti pieni toivonkipinä että kaikki vois muuttua paremmaksi? Kun ne ei muutu. Mä tiedän.

Ei tää muutu tästä minnekkään ennen kun olen kuollut.

Mulla oli hetki sitten täs välissä vähän "säätöä" erään ihmisen kanssa.

No, alussa ajattelin että voiskohan tästä tullakkin jotain, juteltiin joka päivä, tavattiin, se sanoi haluavansa vain mut, ja sanoi että on ihastunut vahvasti. Mä tunsin vähän samaa sitä kohtaan, mutta kun aika kului, tajusin että en ansaitse rakkautta. Ja taas tulisi vaan yksi ihminen lisää joka jäisi kaipaamaan kun tapan itteni. Joten sanoin ihan suoraan että en pysty tässä elämäntilanteessa seurustelemaan, anteeksi. Se järkyttyi aika paljon. Se raivos siinä mulle, eikä siinä mitään, mutta. Se kaiken huippu. "Tapa ittes" tuli hetken päästä facebookissa viestillä. Mä purskahdin hirveeseen itkuun, vaikken ole osannut itkeä piiitkään aikaan. Se oli ihan hirveetä. Pari kaveria meni raivoomaan sille että mulle ei noin sanota, oon yrittänyt tappaa itteni ja haluaisinkin. Se pyys anteeks sitä kyllä sitten, mut silti se loukkas ihan vitusti. 

Ja enää ei olla siis edes väleissä. Ei siitä sitten sen enempää.

Huoh. Mä oon ihan sairaan väsynyt.

Mä en oikeesti enää nää vaan syitä elää.

Mä en ansaitse elää.

Mä oon hirveä ihminen, en ansaitse elämää, ansaitsen vaan kuolla.

Mä en osaa yhtään mitään, en tee tässä maailmassa hevonvittuakaan.

Pilaan vaan kaikkien elämän.

Joten.

Mun täytyy lähteä.